Kvinoa

Kinua eli Kvinoa (Chenopodium quinoa, engl. quinoa)

on tuhansia vuosia vanha Etelä-Amerikkalainen inkaintiaanien viljelemä viljelykasvi, joidenkin lähteiden mukaan inkat kutsuivat kvinoaa ”ihmiskunnan äidiksi”. Kerrotaan, että inkojen armeijan mahti perustui kvinoaan. Eurooppalaisten tultua Etelä-Amerikkaan kasvia alettiin syrjiä siihen liittyvien uskomusten takia. Kvinoa on edelleenkin tärkeä proteiinin lähde Etelä-Amerikassa. Kvinoa on yksivuotinen kasvi, joka kuuluu jauhosavikan tavoin Chenopodiaceae-heimoon. Kvinoa voi kasvaa 1-2 metrin korkuiseksi. Pienet itsepölyttävät kukat muodostavat varren yläosaan tähkylän, jossa voi olla jopa 10000 siementä. Tulentuessaan kasvi muuttuu vihreästä punaisen eri sävyiseksi. Tuleentunut kvinoa pelto ei jää keneltäkään huomaamatta. Jauhosavikasta poiketen kvinoan siemenet ovat vaaleita tai punertavia. Suomeen kvinoan toi Lietolainen Mtt:n tutkija Marjo Keskitalo. Hänen ansiokkaalla työllään löytyi oikea lajike Suomen olosuhteisiin.

Rainingon Luomutila aloitti kvinoan viljelyn vuonna 2009. Siitä saatujen kokemusten perusteella olemme laajentaneet viljelyä ja tutkineet kvinoan perusteellisesti eri tahojen kanssa. Lajittelemme kvinoan useaan kertaan erilaisilla lajittelijoilla ja ennen pussitusta siemenen pinnasta hiotaan saponiini pois. Pellolta eri vaiheiden kautta pöytään ketju on katkeamaton.Kuluttaja voi olla varma tuotteen alkuperästä. Näillä perusteilla voimme sanoa, että Suomessa kvinoan juuret ovat Liedossa.Kvinoan siemenet sisältävät runsaasti valkuaista. Valkuainen sisältää yhdeksää ihmiselle välttämätöntä aminohappoa juuri oikeassa suhteessa. Arginiini on tärkeä aminohappo jota kvinoassa on runsaasti. Arginiinin ansiosta elimistöön alkaa erittyä typpioksidia jonka vaikutuksesta verenkierto paranee.(Typpioksidi tutkimus/Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinto 1990-luvulla.) Lisäksi kvinoassa on runsaasti kolme tärkeätä aminohappoa leusiini , isoleusiini ja valiini, nämä aminohapot auttavat lihaksiamme palautumaan. Lisäksi kvinoa sisältää ravintokuituja sekä hivenaineista fosforia, magnesiumia, rautaa ja kalsiumia. Kvinoa sopii myös vilja-allergiaa sairastaville, koska se ei sisällä viljojen tapaan gluteiinia. Siemenessä oleva rasva (5-6%) koostuu pääosin tyydyttymättömistä rasvahapoista, niistä noin puolet on ihmiselle välttämättömiä linolihappoja. Kvinoassa on hitaita hiilihydraatteja jotka auttavat jaksamaan pidempään raskaissa suorituksissa ja nälän tunne pysyy loitolla. Näillä ominaisuuksilla kvinoa sopii erinomaisesti urheilijan ruokavalioon.

Kvinoa on huuhdeltava ennen käyttöä ja siemeniä voidaan käyttää kokonaisena, jauhettuna, keitettynä tai paahdettuna. Keitettäessä siemen sitoo vettä, ja on kypsänä lähes läpikuultava. Keitetty kvinoa on maultaan mieto ja pähkinäinen. Paahdettaessa eräät kannat poksahtelevat maissinjyvien tavoin. Kvinoaa voidaan käyttää muun muassa puuroissa, risotoissa, piirakan täytteenä , laatikoissa , jälkiruuissa ja leivonnaississa.. Suomalainen luomukvinoa omalla maullaan on tervetullut gluteiiniton vaihtoehto, joka sopii hyvin myös normaalia ruokavaliota käyttävälle.