Kvinoan Ravintosisältö

Kvinoan ravintosisältö on laaja ja monipuolinen. Ravitsemuksellinen arvo tai laatu on se syy, miksi terveystietoiset kuluttajat ovat ottaneet sen omakseen. Ruoka-aineisiin liittyvissä trenditutkimuksissa terveellisyys, orgaanisuus, luomu eli torjunta-aineista vapaa viljely ja uusien terveellisten ruoka-aineiden kokeilunhalu ovat ne syyt, miksi kvinoan suosio superfood-markkinoilla on selvässä kasvussa.

Seuraavassa luettelo kvinoan sisältämistä ravintoaineista.

Hiilihydraatit: 

Laadultaan tärkkelystä (52–74 %, pienikokoista), pieni määrä sokereita.

Kuitua (7–9,7 %) mm. amylopektiiniä (voi jäädyttää ja sulattaa, paksuntaa -ominaisuus), siemenen ytimessä on paljon kuitua, josta on tunnetusti helpotusta esimerkiksi paksusuolen peristaltiikkaan ja suotuisan bakteerikannan ylläpitoon. Eräiden tutkimusten mukaan ravinnon kuiduilla on suotuisa vaikutus myös sydämen toimintaan, sillä monet eri kuitutyypit keräävät haitallisia yhdisteitä kuin myös huonoa kolesterolia verenkierrosta ja poistuvat ne kuitujen mukana elimistöstä.

Vitamiinit:

Kvinoa sisältää B-ryhmän vitamiineja, esimerkiksi runsaasti riboflaviinia, tiamiinia, folaattia ja B6-vitamiinia.

Antioksidantit: 

Ovat elimistön kaikkien solujen solukalvojen suojaksi välttämättömiä, hyväksi aivotoiminnoille (neurologiset toiminnot), sydämen suojaksi...

E-vitamiinia runsaasti (erityisesti alfa- 721,4 ppm ja gammatokoferolia 797,2 ppm) > vakaa arvo säilyy 30 päivää, parantaa siementen säilyvyyttä. Myös ihmisessä antioksidantit suojaavat soluja ja verisuonien epiteelejä vapailta radikaaleilta, solukalvoilla tärkeä rasvojen härskiintymisen estäjä.

C-vitamiinia sekä

Fytosteroleja korkea pitoisuus: ovat kasvien solukalvoilla olevia rasva-aineita, jotka vähentävät tulehduksia, suojaavat rasvojen härskiintymiseltä ja huonon LDL-kolesterolin haitoilta.

Flavonoideja (polyfenoleja), kuten kemferolia, qversetiiniä sekä flavonoleja, joita 6 erilaista (mm. antosyaanit), myös erilaisia fenoliyhdisteitä.

Kvinoassa on epätyypillisen korkea antoksidanttipitoisuus. Myös tattari erinomainen antioksidanttien lähde.

Mineraalit ja hivenaineet: 

Ovat kvinoassa hyvin imeytyvässä muodossa ja siten bioaktiivisia. Muissa gluteenittomissa ravintokasveissa näitä on hyvin vähän.

Kalsiumia (enemmän kuin muissa vastaavissa)

Magnesiumia (melko runsaasti)

Rautaa (enemmän kuin muissa vastaavissa)

Kaliumia (erityisen paljon)

Fosforia

Mangaania

Sinkkiä

Kuparia

Suolaa (luontainen, riippuu maaperän laadusta ja kasvuolosuhteista)

Proteiini:

Lysiini (runsaasti)

Fenyylialaniini

Isoleusiini

Arginiini (runsaasti)

Leusiini

Treoniini

Tryptofaani (runsaasti)

Valiini

Histidiini (varsinkin lapsille tärkeä)

Metioniini (yleisin aminohappo, jota on lähes kaikissa peptidiketjuissa)

Parhaiten imeytyvät keittämisen avulla (76–80 % imeytyvyys). Keho tarvitsee suolaa aminohappojen rakentamiseen peptideiksi ja proteiiniksi.

Koska kvinoa ei sisällä gliadiinia, ei siihen myöskään synny gluteenia. Tästä syystä keliakiaa sairastavat voivat käyttää kvinoaa.

Rasvahapot: 

(kuten soijassa, pitoisuus 2-9,5 % kasvuolosuhteista riippuen)

Olennaiset rasvahapot kuten:

linolihappo (C18:2)

alfalinoleenihappo (C18:H30O2)

oleiinihappo (C18:1)

linoleenihappo (C18:3)

Runsaasti näitä tyydyttymättömiä rasvahappoja.

Kvinoa on funktionaalinen ravintokasvi, jota voidaan kutsua superfoodiksi!

Kasvien "saippua-aine" eli saponiini on siemenissä suojatekijä haittatekijöitä vastaan. Saponiineja on luontaisesti lukuisissa ravintokasveissa, kuten linsseissä ja pavuissa. 

Tavanomaisesti käytettynä saponiinit ovat hyödyllisiä, sillä ne irrottavat liiallista limaa (vrt. yskänlääkkeet) ja poistavat haitallisia rasva-aineita. Eräät tutkimukset ovat osoittaneet kvinoan olevan hyödyllinen haitallisen LDL-kolesterolin alentamisessa. 

Rainingon kvinoa-valmisteissa saponiini on poistettu. näin kvinoan pähkinäinen maku tulee paremmin esiin ja on pehmeämpi.

Lue lisää kvinoan ravintoainekoostumuksesta (ruots.)

Lue lisää kvinoan ravintoainekoostumuksesta (engl.)